Artikkelin alku on varsin raflaava, lähes mainosmainen, mutta vasta johdannon viimeinen kappale antaa jonkinlaista viitettä siihen, mistä artikkelissa oikein on kyse. Tosin sekin lupaa aika paljon verrattuna siihen, mitä lukija oikeastaan artikkelista saa. Luettuani koko artikkelin olin ymmälläni siitä, miksi Wikipedia oli niin suuressa osassa tässä johdannossa. Itse argumentointi, varsinkaan tekijöiden omat rahalliseen palkitsemiseen perustuvat tutkimukset eivät mielestäni ole suoraan verrattavissa siihen, että ihmiset ottavat osaa yhteisen tietokannan synnyttämiseen, kun siitä ei ole tulossa rahallista palkintoa.
"So Wikipedia also demonstrates a phenomenon that has been known for a long time from other contexts: people will gladly use information from a pool that was complied jointly, but will not..." -lausahdus on aika epämääräinen. Mistä konteksteista tämä on tuttu? Ei viitata mihinkään lähteisiin. Muutenkin asian teoreettisen pohjan käsittely jää aika vähälle ja sijoittelu tieteenalakenttään varsin suppeaksi.
2. Materials and Methods
Artikkelissa esitellään toisaalta tilannetta, jossa käyttäjät toimivat rahan motivoimina ja toisaalta taas aineetonta yhteistä hyvää rakentamassa ja vedetään suoria johtopäätöksiä näiden kahden tilanteen välillä. Mielestäni näitä kahta tilannetta ei voida suoraan verrata eivätkä tekijät anna perusteluita sille, miksi näin voitaisiin tehdä. Koetilanteessa rahan kilahtelua kassaan oikein demonstroitiin akustisella signaalilla - miten tämä on verrattavissa siihen, että henkilö lisää tietoa Wikipediaan? Siinähän palkinto on nimenomaan aineeton.
Tämä varsinainen empiirinen tutkimus jäi mielestäni aika hatarasti kuvatuksi. Siihen viitataan useiden tekijöiden itse kirjoittamien lähteiden pohjalta, joten jää kysymysmerkiksi, miksi tämä kyseinen artikkeli on kirjoitettu. Tämä tunne voi tietysti johtua siitä, että on jo aikaa siitä, kun olen itse tieteellisiä artikkeleja viimeksi lukenut.
3. Results
Tutkimustuloksia oli aika vaikea hahmottaa, sillä tekijät kirjoittivat ensin omasta tutkimuksestaan ja palasivat sitten kertomaan aihepiiristä lisää muiden tutkimusten perusteella. Esimerkiksi tutkimukset siitä, miten ryhmän tietoisuuden aste toisistaan vaikutti halukkuuteen tehdä yhteistyötä, olivat kiinnostavia, tosin muista lähteistä kerättyjä. Varsinaista tuloskappaletta ei tuntunut oikein löytyvän.
4. Conclusion
Pohdinta, että oman tiedon jakamisesta muiden kanssa olisi hyvä saada jokin lisäpalkinto, on mielenkiintoinen, mutta mihin se loppuviimein perustuu? Lopussa puhutaan myös siitä, miten tiedonjakajan oma maine yhteisössään voi toimia palkintona, mutta tähän ei mielestäni varsinaisessa käsittelyosassa varsinaisesti puututtu.
5. Discussion
Ei erottunut conclusion-kappaleesta.
6. Title
Aika vähän tästä empiirisestä tutkimusprojektista saadaan tietoa, vaikka otsikko muuta lupaakin.
7. Abstract
Abstrakti antaa ymmärtää, että empiiristä tutkimusta selostettaisiin tarkemminkin ja että jotain todellisia käytännön seuraamuksia saataisiin selville lopussa. Mielestäni tähän ei kuitenkaan ylletä. Abstrakti sinänsä on hyvin kirjoitettu.
8. Final Analysis
List the three most important IMPROVEMENTS that are needed.
Selkiinnytystä siihen, mistä tutkimuksestaan kirjoittajat milloinkin puhuvat tai onko kyse vain yhdestä tutkimuksesta ja milloin se on tehty.
Perusteluja siihen, miten rahapalkinnolla houkuteltua yhteistyötä voidaan verrata Wikipedia-tyyppiseen yhteisen tiedon keruuseen ilman aineellista palkitsemista.
Artikkelin rakenteen uudelleen miettiminen siten, että asiat olisivat loogisemmassa järjestyksessä.
List the three most important STRENGHTS of this paper, which should not be lost in the process of revision.
Aihe on ehdottomasti vahva ja tutkimisen arvoinen.
Hyvää pohdintaa siitä, miten yhteinen tieto syntyy, mitkä tekijät vaikuttavat halukkuuteen sen kartuttamiseen.
Knowledge Exchange as a Scial Dilemma -kappale oli mielestäni hyvää käsitteiden määrittelyä.
WRITING STYLE and LANGUAGE
Olisin tarvinnut joihinkin kohtiin enemmän metatekstiä johdattelemaan lukijaa kappaleiden välillä, kappaleet jäivät mielestäni osin aika irrallisiksi selostuksiksi jostain asiantilasta ja niitä ei oltu liitetty seuraavaan loogisesti johdatellen lukijaa eteenpäin.
Alun hehkutus ei tyylillisesti sopinut muuhun tekstiin.
Muuten mielestäni asiallista ja hyvää kielenkäyttöä, jotain näppäilyvirhettä lukuunottamatta.
In my view this paper should be placed in the following category:
ACCEPT: publish as it is
ACCEPT: but in of need further work as indicated in this review REVISE AND RESUBMIT: in need of major changes as indicated in this review
REJECT: for reasons indicated in this review
Reviewer’s Comments
Revise and resubmit - mielestäni tarvitsee isoja muutoksia ennen kuin voitaisiin julkaista. Olen ehkä ylikriittinen, mutta minulle ei tyhjentävästi selvinnyt, mitä on sen tarjoama uusi tieto, jota ei ole aiemmin julkaistu?
<< Takaisin OPVIE-sivulle
REVIEW - COMMENTS FROM REFEREES
1. Introduction
Artikkelin alku on varsin raflaava, lähes mainosmainen, mutta vasta johdannon viimeinen kappale antaa jonkinlaista viitettä siihen, mistä artikkelissa oikein on kyse. Tosin sekin lupaa aika paljon verrattuna siihen, mitä lukija oikeastaan artikkelista saa. Luettuani koko artikkelin olin ymmälläni siitä, miksi Wikipedia oli niin suuressa osassa tässä johdannossa. Itse argumentointi, varsinkaan tekijöiden omat rahalliseen palkitsemiseen perustuvat tutkimukset eivät mielestäni ole suoraan verrattavissa siihen, että ihmiset ottavat osaa yhteisen tietokannan synnyttämiseen, kun siitä ei ole tulossa rahallista palkintoa.
"So Wikipedia also demonstrates a phenomenon that has been known for a long time from other contexts: people will gladly use information from a pool that was complied jointly, but will not..." -lausahdus on aika epämääräinen. Mistä konteksteista tämä on tuttu? Ei viitata mihinkään lähteisiin. Muutenkin asian teoreettisen pohjan käsittely jää aika vähälle ja sijoittelu tieteenalakenttään varsin suppeaksi.
2. Materials and Methods
Artikkelissa esitellään toisaalta tilannetta, jossa käyttäjät toimivat rahan motivoimina ja toisaalta taas aineetonta yhteistä hyvää rakentamassa ja vedetään suoria johtopäätöksiä näiden kahden tilanteen välillä. Mielestäni näitä kahta tilannetta ei voida suoraan verrata eivätkä tekijät anna perusteluita sille, miksi näin voitaisiin tehdä. Koetilanteessa rahan kilahtelua kassaan oikein demonstroitiin akustisella signaalilla - miten tämä on verrattavissa siihen, että henkilö lisää tietoa Wikipediaan? Siinähän palkinto on nimenomaan aineeton.
Tämä varsinainen empiirinen tutkimus jäi mielestäni aika hatarasti kuvatuksi. Siihen viitataan useiden tekijöiden itse kirjoittamien lähteiden pohjalta, joten jää kysymysmerkiksi, miksi tämä kyseinen artikkeli on kirjoitettu. Tämä tunne voi tietysti johtua siitä, että on jo aikaa siitä, kun olen itse tieteellisiä artikkeleja viimeksi lukenut.
3. Results
Tutkimustuloksia oli aika vaikea hahmottaa, sillä tekijät kirjoittivat ensin omasta tutkimuksestaan ja palasivat sitten kertomaan aihepiiristä lisää muiden tutkimusten perusteella. Esimerkiksi tutkimukset siitä, miten ryhmän tietoisuuden aste toisistaan vaikutti halukkuuteen tehdä yhteistyötä, olivat kiinnostavia, tosin muista lähteistä kerättyjä. Varsinaista tuloskappaletta ei tuntunut oikein löytyvän.
4. Conclusion
Pohdinta, että oman tiedon jakamisesta muiden kanssa olisi hyvä saada jokin lisäpalkinto, on mielenkiintoinen, mutta mihin se loppuviimein perustuu? Lopussa puhutaan myös siitä, miten tiedonjakajan oma maine yhteisössään voi toimia palkintona, mutta tähän ei mielestäni varsinaisessa käsittelyosassa varsinaisesti puututtu.
5. Discussion
Ei erottunut conclusion-kappaleesta.
6. Title
Aika vähän tästä empiirisestä tutkimusprojektista saadaan tietoa, vaikka otsikko muuta lupaakin.
7. Abstract
Abstrakti antaa ymmärtää, että empiiristä tutkimusta selostettaisiin tarkemminkin ja että jotain todellisia käytännön seuraamuksia saataisiin selville lopussa. Mielestäni tähän ei kuitenkaan ylletä. Abstrakti sinänsä on hyvin kirjoitettu.
8. Final Analysis
List the three most important IMPROVEMENTS that are needed.
Selkiinnytystä siihen, mistä tutkimuksestaan kirjoittajat milloinkin puhuvat tai onko kyse vain yhdestä tutkimuksesta ja milloin se on tehty.
Perusteluja siihen, miten rahapalkinnolla houkuteltua yhteistyötä voidaan verrata Wikipedia-tyyppiseen yhteisen tiedon keruuseen ilman aineellista palkitsemista.
Artikkelin rakenteen uudelleen miettiminen siten, että asiat olisivat loogisemmassa järjestyksessä.
List the three most important STRENGHTS of this paper, which should not be lost in the process of revision.
Aihe on ehdottomasti vahva ja tutkimisen arvoinen.
Hyvää pohdintaa siitä, miten yhteinen tieto syntyy, mitkä tekijät vaikuttavat halukkuuteen sen kartuttamiseen.
Knowledge Exchange as a Scial Dilemma -kappale oli mielestäni hyvää käsitteiden määrittelyä.
WRITING STYLE and LANGUAGE
Olisin tarvinnut joihinkin kohtiin enemmän metatekstiä johdattelemaan lukijaa kappaleiden välillä, kappaleet jäivät mielestäni osin aika irrallisiksi selostuksiksi jostain asiantilasta ja niitä ei oltu liitetty seuraavaan loogisesti johdatellen lukijaa eteenpäin.
Alun hehkutus ei tyylillisesti sopinut muuhun tekstiin.
Muuten mielestäni asiallista ja hyvää kielenkäyttöä, jotain näppäilyvirhettä lukuunottamatta.
In my view this paper should be placed in the following category:
ACCEPT: publish as it is
ACCEPT: but in of need further work as indicated in this review
REVISE AND RESUBMIT: in need of major changes as indicated in this review
REJECT: for reasons indicated in this review
Reviewer’s Comments
Revise and resubmit - mielestäni tarvitsee isoja muutoksia ennen kuin voitaisiin julkaista. Olen ehkä ylikriittinen, mutta minulle ei tyhjentävästi selvinnyt, mitä on sen tarjoama uusi tieto, jota ei ole aiemmin julkaistu?